• blog
  • categories
    • beauty
    • collaboration
    • inspiration
    • interior
    • lifestyle
    • personal
    • style
    • travel
    • wellness
    • wine & food
  • about
  • contact & collaborations
  • my favorite blogs
  • archives
    • april 2020
    • march 2020
    • february 2020
    • january 2020
    • december 2019
    • november 2019
    • october 2019
    • september 2019
    • august 2019
    • july 2019
    • june 2019
    • may 2019
    • april 2019
    • march 2019
    • february 2019
    • january 2019
    • december 2018
    • november 2018
    • october 2018
    • september 2018
    • august 2018
    • july 2018
    • june 2018
    • may 2018
    • april 2018
    • march 2018
    • february 2018
    • january 2018
    • december 2017
    • november 2017
    • october 2017
    • september 2017
    • august 2017
    • july 2017
    • june 2017
    • may 2017
    • april 2017
    • march 2017
    • february 2017
    • january 2017
    • december 2016
    • november 2016
    • october 2016
    • september 2016
    • august 2016
    • july 2016
    • june 2016
    • may 2016
    • march 2016
    • april 2016
    • february 2016
    • january 2016
    • december 2015
    • november 2015
    • october 2015
    • september 2015
    • august 2015
    • july 2015
    • june 2015
    • may 2015
    • april 2015
    • march 2015
    • january 2015
    • february 2015
    • december 2014
    • november 2014
    • october 2014
    • september 2014
    • august 2014
    • july 2014
    • june 2014
    • may 2014
    • april 2014
    • march 2014
    • february 2014
    • january 2014
    • december 2013
    • november 2013
    • october 2013
    • september 2013
    • august 2013
    • july 2013
    • june 2013
    • may 2013
    • april 2013
    • march 2013
    • february 2013
    • january 2013
    • december 2012
    • november 2012
    • october 2012
    • september 2012
    • august 2012
    • july 2012
    • june 2012
    • may 2012
    • april 2012
    • march 2012
    • february 2012
    • january 2012
    • december 2011
    • november 2011
    • october 2011
    • september 2011
    • august 2011
    • july 2011
    • june 2011
    • may 2011
    • april 2011
    • march 2011
    • february 2011
    • january 2011
    • december 2010
    • november 2010
    • october 2010
    • september 2010
    • august 2010
    • july 2010
    • june 2010
    • may 2010
    • april 2010
    • march 2010
    • february 2010
    • january 2010
    • december 2009
    • november 2009
    • october 2009
    • september 2009
    • august 2009
    • july 2009
    • june 2009
    • may 2009
    • april 2009
    • march 2009
    • february 2009
  • gallery

Vaaleanpunainen hirsitalo

flowerpower•personal

kesälomalle pionien tuoksussa

heinäkuu 7, 2019

Suloista sunnuntaipäivää ღ Edellisestä postauksesta on näemmä kulunut kuin varkain jo reilu viikko… Toisaalta tuntuu kuin en olisi poikennut blogissa pieneen ikuisuuteen. Kertonee paljon menneestä viikosta. Mutta nyt tuntuu kuin olisin herännyt jälleen henkiin, jonkinasteisen horroksen jälkeen – postausaiheitakin mielessä vaikka kuinka.

Tämän postauksen pyhitän kuville oman kotipihan pioneista, jotka vihdoin ja viimein alkoivat kukkimaan. Pitkä odotus on palkittu jo kahdella näin upealla, aivan valtavan kokoisella kukalla. Olen istuttanut kaksi pionipensasta heti ensimmäisenä kesänä muutettuamme tänne vaaleanpunaiseen hirsitaloon – eli viisitoista vuotta sitten. Pensaat eivät ole vuosien saatossa rehevöityneet yhtään, maasta tulee joka kesä samat viisi vartta per puska… nuppuja joskus vain pari, tänä kesänä näemmä kymmenkunta. Ehkä juuri siksi iloitsenkin näistä kukista niin paljon – ovat sen verran harvinaista herkkua ღ

The fattest and most scrumptious of all flowers,
a rare fusion of fluff and majesty,
the peony is now coming into bloom.

(Henry Mitchell)

Pionien lajiketta en tiedä, ehkä joku asiantuntija osaisi sen minulle kertoa? Ajattelin ostaa nyt pari pensasta lisää ja istuttaa ne jonnekin aurinkoisempaan paikkaan pihassamme. Jonnekin minne villivatukan juuret eivät ylttäisi… Tosin tuo taitaa olla mission inpossible, villivatukkaa kun nousee maasta lähes koko pihassa. Voi miksi kukaan ikinä onkaan keksinyt istuttaa pihamme reunoille tuota pahuksen kasvia! Muuten ihan ok, hyvä näkösuoja mutta aivan pahuksenmoinen valtaamaan alaa muulta kasvillisuudelta. En toki voi olla varma onko syynä villivatukka vai huonolaatuinen maa, niin tai näin, pionipensaat eivät taida nauttia kasvupaikastaan. Onneksi kuitenkin tekevät nämä muutamat mielettömät kukat. En nimittäin ole ikinä onnistunut ostamaan kukkakaupasta läheskään yhtä isoa pionia. Ja entäs tuoksu sitten… taivaallinen.

Mitä tulee menneeseen viikkoon niin huhheijaa olipas taas viikko! Töissä sentään jo rauhallisempaa kesäkuun vaihduttua heinäkuuhun mutta entäs sitten muuten. Tiistai-iltana sain puhelun äidiltäni sairaalasta – kertoi isäni soittaneen itselleen ambulanssin outojen tuntemusten ja hurjan verenpaineen vuoksi. Ambulanssimiehet olivat tarkistaneet tilanteen ja todenneet isän voivan jäädä kotiin mennäkseen seuraavana päivänä lääkäriin tarkistuttamaan vointinsa. En kuitenkaan uskaltanut jättää isää yöksi yksinään vaan singahdin kotikotiini yökylään. Stressatakseni koko yön isän vointia… isä puolestaan oli nukkunut varsin hyvin ja keittelikin meille aamulla niin kahvit kuin kaurapuurotkin ღ Päätin kuitenkin lähteä hänen kanssaan myös lääkäriin, varmistuakseni kaiken olevan ok. Hatanpäällä lääkäriä odotellessamme totesimmekin roolien nyt vaihtuneen… Sittemmin vaarin verenpaine on laskenut normaalilukemiin ja muutkin oireet kadonneet tyystin. Stressi äidistä tuon taisi siis aiheuttaa. Kieltämättä myös oma verenpaineeni huitelee korkeissa lukemissa… onko ihmekään kun stressaan molempien puolesta.

Mutta josko tämä tästä nyt helpottaisi taas hieman! Onneksi jäin nyt neljän viikon kesälomalle joten ennätän poiketa niin äidin kuin isänkin luona keskellä päivää. Hieman mietityttää viime viikolla varaamamme kesälomareissu Mallorcalle… pystynkö relaamaan siellä ollenkaan kun mietin miten kotona pärjätään. Toisaalta, lienen kyllä pienen lepoloman tarpeessa… varsinkin kun olen viimeksi ollut kunnon lomalla viime vuoden heinäkuussa. Vielä kun osaisin olla vilkuilematta mitään työjuttuja seuraavien neljän viikon ajan niin hyvä! Olisi pitänyt päästä reissuun nyt heti sillä silloin yleensä erkaannun töistäkin paljon helpommin ja nopeammin. Vaan mies vielä töissä joten no can do… lomaillaan siis ensin koti-Suomessa.

Mutta nyt, pitahamppareita! Sitten kaupungin kautta mummia moikkaamaan ღ Josko leikkaisin yhden kotipihan pionin viemisiksi sairaalaankin.

 

 

kukat mun elämä

4
Previous kesäväsymys
Next parituhatta rippikuvaa

saatat pitää myös

huonosti nukuttuja öitä

tomaattikeittoa, aloeveraa ja pallomaha

nutturalle kieputettuna

Reader Interactions

Comments

  1. Suvi says

    heinäkuu 8, 2019 at 08:21

    Ihanaa lomaa sinulle ♥️ pionit ovat niiiin kauniita kukkasia ♥️ kesäterveisin Suvi K.

    • Marja says

      heinäkuu 8, 2019 at 10:20

      Kiitos Suvi ღ Pioni on kyllä mun suosikkikukka nro 1, ehdottomasti. Tuoksunsa ja ulkonäkönsä puolesta ღ Harmi kun niiden kukinta-aika on niin lyhyt.. olisi ihana yhdistellä pionia eri vuodenaikojen kimppuihin…

  2. Tiina says

    heinäkuu 8, 2019 at 09:50

    Ihanat pionit sulla! Täällä pääkaupunkiseudulla kukinta on jo ohi. Aloin laittamaan sulle viestiä, sillä niin jaan tuntemuksesi omista vanhemmista ja huolesta, joka tulee vanhenemisen myötä. Oman äitini kunto on heikentynyt valtavasti kuluneena keväänä ja kesänä. Ennen niin itsenäinen ihminen tarvitsee nyt koko ajan apua ja seuraa lääkärikäynteihin yms. Onneksi olen lomalla ja voin auttaa ja onneksi minulla on sisaruksia, joiden kanssa jakaa vastuu äidin hyvinvoinnista. Toivon sydämestäni, että saat viettää rentouttavan lomamatkan ja pääset irti myös työhuolista.
    Yritän itse ajatella, että elämään kuuluu kaikenlaisia vaiheita ja tämä on nyt tällainen vaihe. Siitäkin selvitään. Kaikkea hyvää sinulle ja kaikille meille, jotka jakavat vastaavan tilanteen.

    • Marja says

      heinäkuu 8, 2019 at 10:25

      Voi kiitos Tiina kommentista ღ Vertaistuki tässä(kin) asiassa tulee niin tarpeeseen. Meillä onneksi isäni on edelleen tosi tomera (mutta viime viikko muistutti ettei niin iäti tule jatkumaan) ja näemmä osaa selittää niin omat kuin äitini asiat todella selkeästi myös lääkärissä. Mutta eipä sekään tätä huolta sinällään vähennä, hieman sentään rauhoittaa. Mä olen myös todennut, että tämä on nyt tietty vaihe elämässä, mikä vääjäämättä tulee jokaisen eteen joskus. Koska itselläni on suht iäkkäät vanhemmat, osui se omalle kohdalleni näin nelkyt ja risat iässä – siksi en allekirjoitakaan monen mielipidettä siitä kuinka nelikymppisenä elää elämänsä parasta aikaa. Mulle tämä on ollut elämäni stressaavinta aikaa.. ja kun olen vielä ainoiden lasten ainoa lapsi niin huoli on tosiaan yksin minulla. Mutta aika aikaansa kutakin.

      Tsemppiä myös sinne ღ Ja paljon aurinkoisia lomapäiviä! Tänään onneksi sataa niin saan vihdoin käytyä tyttärien rippikuvat läpi ja tilattua kiitoskortit.. eihän tässä olekaan mennyt kuin kolme viikkoa jo juhlista… toisaalta, on ollut vähän muita asioita mielessä.

  3. Susanna says

    heinäkuu 26, 2019 at 21:17

    Pionit on parhaita. Mulla on 10 pinkkiä/valkoista/vaaleanpunaista pionia yhdessä samassa penkissä (noin 2x5m) ja viihtyvät hyvin Lempäälässä. Kymmenittäin kukkia per pensas tänä vuonna. Perustus pitää tehdä komposti tai lantamultaan, sen jälkeen ei saa koskea, itse laitoin vuosi sitten koko penkkiin harson mikä estää loput rikkaruohot ja saksin pensaille siihen aukot plis kuorike päälle, On muutama siirretty pioni mut useimmat ostin täältä postitse tai käymällä pioni.fi. Ei maksettu mainos, vain töydellisiä ja terveitä juurakoita.

TERVETULOA

Kaksosperhearkea ja kuntoilua, sisustusta ja shoppailua, matkailua ja mökkihöperyyttä. Pieniä palasia elämästä vaaleanpunaisessa hirsitalossa - kahvikupillisen ja suklaan kera.

follow me @marja_koo
❄️ let it snow... ⠀ Tai lähinnä pysyisipä ❄️ let it snow...
⠀
Tai lähinnä pysyisipä tämä ihana lumi nyt hetken! Mieluummin kunnon talvi ja pakkasta kuin tämä vesisade ja loska... kun kuitenkin on vasta tammikuu...
⠀
Täällä viikonloppu mennyt kuntoillen (innostuin käymään virtuaalipumpissa!) ja ollen. Niin ja matotkin saatu vihdoin käytettyä pesulassa. Mitäs teidän muiden viikonloppuun?
🌿 If you’ve never experienced the joy of acco 🌿 If you’ve never experienced the joy of accomplishing more than you can image, plant a garden...
⠀
Siis voitteko uskoa, sain viime yönä vihdoin kirjoitettua ensimmäisen blogipostauksen viime kesän dahlioistani. Eihän siihen mennytkään kuin puoli vuotta... niin pitkään että olen jo lähes unohtanut mitä, miten ja milloin.
⠀
Kirjoittelen vielä lisää (nyt kun vauhtiin pääsin!), ensi kesän lajikkeista ja suunnitelmista... tosin sen parempia suunnitelmia mulla ei kyllä vielä ole. Paitsi että haluan lisää, enemmän, monipuolisemmin. Pihaan ei kyllä paljoa enempää edes mahdu - ainakaan niille parhaille, valoisille ja suojaisille kasvupaikoille... Mutta katsotaan mitä sitä keksisi.
🤍 that little one... ⠀ Yllätän itseni kesä 🤍 that little one...
⠀
Yllätän itseni kesäkukkahaaveitten lomassa haaveilevani myös uudesta Lapin reissusta... lähinnä siitä, että voisi viettää jossain pohjoisessa vaikka kuukauden. Tehdä etätöitä. Ulkoilla. Nauttia upeista maisemista. Valokuvata.
⠀
Minua ei tällä hetkellä kiehdo yhtään kuvata esim. sisustusta - sen sijaan mieli tekisi päästä kuvaamaan kauniita maisemia, luontoa. Haaveilen Lapin tuntureista, Norjan vuonoista ja keski-Euroopan alppimaisemista... 🤍
🌸 what I have been doing lately... ⠀ Tein ens 🌸 what I have been doing lately...
⠀
Tein ensimmäisen dahliatilaukseni jo tapaninpäivänä ja toista ennakkovarausta muokkailen jatkuvasti... Dahlioitten suhteen tilanne siis hyvä. Mutta entäs muut kesäkukat... Olen saanut pakkomielteen juurikin kaikista sellaisista ihanista lajikkeista mitä löytyisi vain jenkeistä, tai briteistä. Ja vaikka kuinka nettiputiikkien teksteissä lukee, että toimittavat yhä muuallekin niin sitten kun mulla on kaikki ihanuudet ostoskorissa (kuten esim. viime yönä) ja yritän tilata ne, niin ei tietenkään onnistu... Pahuksen vuodenvaihteen lakimuutos!
⠀
Onko kukaan onnistunut tilaamaan esim. briteistä vielä tämän vuoden puolella?
⠀
Ps. Mun vinkit dahliatilauksiin ovat nämä ruotsalaiset putiikit eli bulbs.se ja magnolianossebro.se - varsinkin jälkimmäisessä ihan huikeasti lajikkeita. Moni ihanuus tosin jo sold out mutta lisää tulossa kai vielä ja esim. Café au laitia löytyy kyllä!
✨ winter wonderland ⠀ Jos pohjoisessa oli kaun ✨ winter wonderland
⠀
Jos pohjoisessa oli kaunista, niin on täälläkin. Puiden kuura on ehkä kauneinta ikinä... kun aurinko saa jäähileet kimaltelemaan niin ettei mitään glitterifilttereitä tarvita. Eilen iltalenkilläkin puut oikein kimaltelivat kilpaa keskenään...
⠀
Mutta nyt, vielä kupillinen kahvia ja loput kesäkukkasiemenet tilaukseen! Sitten ulos luontoa ihastelemaan. Leppoisaa sunnuntaita kaikille!
❄️ oh baby, it’s cold outside... ⠀ ... and ❄️ oh baby, it’s cold outside...
⠀
... and I’m loving it! Vaikka onkin ollut pakko kiskoa villasukat jalkaansa - yleensähän kuljen kotona aina paljain jaloin. Ja vaikka työnurkkauksessani vetääkin niin että sormet on jäässä.
⠀
Silti rakastan näitä pakkaspäiviä - kun aurinko paistaa ja lumi kimaltaa. Kun hanki narskuu kenkien alla ja ilmassa on ihana savun tuoksu. Ja kun lenkin jälkeen voi istahtaa takkatulen ääreen, posket pakkasesta punaisina. Just tällaisia talvien kuuluisi olla!
⠀
Haaveilin lomaviikon loppuessa vielä toisesta viikosta Levillä... siellä näyttääkin nyt olevan täydellisen kaunista ja aurinkoista - ja liki 40 astetta pakkasta... ❄️
🤎 take me back... ⠀ Tosin tänään lähinnä 🤎 take me back...
⠀
Tosin tänään lähinnä back to basics... Työkoneen salasanakaan ei ollut unohtunut vaikka en reiluun viikkoon miettinyt töitä pätkän vertaa. Ja näemmä työpäiväkin on mennyt yllättävän nopeasti ja kivuttomasti. Nyt lounas syöty ja kahvikupillisen kanssa takaisin koneen ääreen.
⠀
Tosin just nyt kelpaisi kyllä Sammuntuvan munkkirinkilä ja höyryävä minttukaakaokin...
🤍 just founded my winter wonderland... ⠀ Voi 🤍 just founded my winter wonderland...
⠀
Voi kuinka odotinkaan viime maanantain jälkeen, että aurinko paistaisi (sen tunnin verran mitä se nyt pohjoisessa paistaa) muinakin lomapäivinä... tätä vaaleanpunaista näkyä kun olisi mielellään katsellut joka päivä! Onneksi sentään edes yhtenä päivänä pääsimme tämän kokemaan... 🤍 Kuviin ei toki edes saa taltioitua sitä miltä tuolloin oikeasti näytti, onneksi se on tallennettu muistiin ja sydämeen... ja kuvien myötä voi palauttaa tuon hetken mieleensä.
⠀
Voi kunpa pohjoiseen olisi voinut jäädä pidemmäksi aikaa, voisin hyvin kuvitella tekeväni etätöitä ja käyväni lounastauoilla ihastelemassa lumisia maisemia... Siinä suunnitelmaa tulevien vuosien varalle. Vaikka kotiinkin on mukava palata, on mulle nämä lomien loppumiset aina kovin haikeita. Ikinä en ole tainnut kokea sitä tunnetta, että on jo aika palata kotiin. Ehkä jos olisi joku uusi lomareissu aina heti buukattuna niin fiilis saattaisi olla erilainen... Nyt toki tilanne sen osalta muutenkin erilainen koska korona. Enpä olisi vuosi sitten uskonut ettei edelleenkään voi suunnitella mitään pientäkään reissua ulkomaille, tuskin Helsinkiinkään asti. Tämä talviloma tuli kyllä siinä mielessä hyvään aikaan ja tarpeeseen, monellakin tapaa.
Copyright © 2021 Vaaleanpunainen hirsitalo
Theme by SheShoppes