Ihan parasta meidän Väinön mielestä on leikkiä muiden pentujen kanssa. Erityisesti kuvissa näkyvän kultaisennoutajan Vilin kanssa. Vili on Väpeä viikon nuorempi mutta ovat nyt aivan samankokoiset – mitä nyt toinen on hieman sirorakenteisempi ja Väinö tuollainen möhkäle :D
Ihan parasta tässä koiranpentujen välisessä ystävyydessä on myös se, että Vilin omistajat sattuvat olemaan meidän rakkaita ystäviämme – jotka tosin asuvat harmillisen kaukana (muuttakaa jo tänne suunnalle!) säännöllisiä pentutreffejä ajatellen. Olemme toistemme lasten kummeja ja nyt meillä on monen muun yhdistävän tekijän ohella myös nämä pennut. Niin ihanat ja niin rasittavat.
Ihan parasta on myös se, että ystävämme jakavat pitkälti samat ajatukset ja fiilikset mitä tulee tähän uuteen elämään koiraperheenä. Yhtälailla Vili on välillä valvottanut öisin ja tekee lammikoita sisälle. Yhtälailla molemmat perheet ovat joutuneet opettelemaan uudenlaista arkea pentujen tultua taloon. Ja ihan yhtälailla molempien perheiden nuoriso on luvannut hoitaa koiria. Löytyypä joukosta jopa asian tiimoilta videovalankin vannoneita :D
..
Ihan parasta on myös se, että pikkuhiljaa Väinö on alkamassa oppia pissimään ulos – nameilla on kummallinen voima. Vielä kun tuo oppisi tekemään isommatkin tarpeensa mieluummin ulos kuin sisälle… Eilen tuumin eteisen lattiaa pestessäni, pitäisikö ottaa käyttöön muutamaa astetta järeämmät palkkiot. Koko namipussi kerralla? Lihapullapaketti? :D
Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä – ihan parasta on myös se, että viime yönä Väinö tai Minni eivät heränneet / herättäneet kertaakaan. Niinpä minäkin vetelin hirsiä nojatuolissa :D jopa huikeat kuusi ja puoli tuntia. Ok, kertaalleen kyllä heräsin – uskaltamatta liikahtaa saati liikkua makuuhuoneeseen asti jotta kumpikaan ei vaan heräisikään… :)
ps. Vaihdoimme taannoin koiranruokamerkkiä (viljattomaan yms.) sillä tajusimme, ettei Väinön alunperin syömä ruoka tainnut kunnolla imeytyä. Nyt tuo kakkakone on uuden ruoan myötä hieman rauhoittunut, vaikka edelleen pentu tottelee kyllä lempinimeä Torttu :D
Aivan ihanan suloisia koiruuksia :-) Oli kiva lukea juttu ja ihastella pentujen kuvia :-)
Onhan nuo, hauska parivaljakko :) Ja niin ihanaa kun on tosiaan rakas ystävä jakamassa tätä vanhemmuuden ihanuutta ja tuskaa, myös koiranpennun kanssa :D
Ihan pakko kommentoida et meidän pennun kohdalla kun herkkupalojen jälkeen otin nakinpalaset palkkioks ni sisäsiisteys otti ison harppauksen eteenpäin :) Taispa ”hämypissejäki” ulos tehä nakin toivossa :D :D
Mä osaan niin kuvitella, että Väinöä alkaisi kummasti pissattaa KOKO ajan jos olisi nakkia tarjolla :D Tosin nyt on lihapullat kehissä isosta hädästä…
Voi ihanuudet ? Loistokuvia!
Onhan ne :) Kiitos! Onneksi löysin taannoin urheiluasetukset kamerastani ;)
Voi mitkä palleroiset! Ihanaa kun on kaveri jonka kanssa leikkiä! <3
Meidän pentu täytti eilen 6kk, ja vaikka välissä oli jakso hyvin nukuttuja öitä, on yöramppaaminen alkanut taas. Täällä siis leikataan nyt iltanaposteltavat kokonaan pois ja aikaistetaan iltapäivän ruoka-aikaa. Toivotaan, että toimii, tätä äitiä alkaa nimittäin vä-syt-täääääää yöheräilyt ;)
Eih… yöramppaamiset sucks :D Meillä tilanne nyt ehkä vähän helpottanut (koputan puuta!!) sillä klo 2 herätys on jäänyt välistä ja eka herätys (ja käynti kakalla ulkona) on yleensä klo 4-6… Montako kertaa päivässä teidän pentu nyt syö? Meillä sen kolme kertaa ja kyllä on säätämistä kellon ajoissa, jotta homman saisi toimimaan järkevimmin…
Tsemppiä siis sinnekin! Toivottavasti saataisiin nukkua yöt jo pian rauhassa – tekisi terää :)
Ihania kuvia <3 Jokainen pentu on yksilö, toiset oppii tosi nopeasti ja toiset taas vähän myöhemmin. Meillä on menty pelkillä kehuilla. Ja kaikki ne on oppineet sisäsiistiksi. Ikinä ei ole kelloa viikonloppuisin laitettu soimaan vaan pentu on sitten tehnyt sisälle ihan sillä että oppii arjen ja vkl eron. Toki se otti joskus päähän kun oli jo käsi ulko-oven kahvalla ja pentu kipittää tekemään paperille :)Pieni pentu syö vielä useammin kuin aikuinen koira niin se kakkakin voi yöllä tulla vielä lattialle. Yleensä nuo pennut tulee sisäsiistiksi 5-8 kuukauden ikäisinä. Meillä on tultu 2×5 kk ja nuorin oli 10 kk kun oli kokonaan sisäsiisti.
Mukavaa syksyn jatkoa !
Todellakin, selkeästi jokainen pentu on yksilö. Ja toki paljon riippuu siitäkin kuinka hyvin ehtii kuskata pentua ulos. Kun ollaan päivätöissä ja koulussa niin en edes oleta, että pentu kestäisi tuon koko ajan ilman vahinkoja. Mutta voi kunpa tuo oppisi pyytämään ulos kun isompi hätä, sitä hetkeä odotellessa! Mä myös tänä aamuna toivoin, että Väinö tajuaisi, että on lauantai eikä tarvi herätä… no kakalla käytiin kuitenkin ulkona klo 6 (herätti haukkuen, pisteet siitä toisaalta kun ilmoitti että hätä?) ja sittenpä ei toista enää nukuttanutkaan yhtään. Paitsi sitten kun olin itse käynyt suihkussa ja keittänyt kahvin. Sitten kyllä veteli taas jo hirsiä :D Toisaalta, mikäs näissä vielä toistaiseksi valoisissa aamuissa hereilläkään on vialla! Kello on vasta yhdeksän ja mulla pyörii jo kolmas koneellinen pyykkiäkin :D Ja hiuksetkin kuivuivat ulkona tuulessa kun käytiin lenkillä. Sinne myös mukavaa (ja toivottavasti aurinkoista!) syksyn jatkoa!
Pentutreffit on ihan parasta ja aivan ihanan suloisia kuvia olet napsinut näistä kahdesta.
Niin ne on! Ei sitä itse ikinä saa leikitettyä pentua samallalailla. On niin ihanaa kun on yhtä tohelo kaveri, jonka kanssa juosta ja kieriä ympäri nurmikkoa :)
Eih, jos tästä ei tule kauhea pentukuume niin ei mistään! Mikä Torttu!
Hih, varsinainen Torttu kyllä! Jos joku olisi kertonut mulle kuinka paljon sitä itseään noinkin pienestä pennusta voi tulla niin olisin harkinnut jotain perhoskoiraa :D :D
Senverran koiruuksista, koska kolme sellaista olen hoitanut pennusta loppuun asti. Koirilla on joku kello, asiat tapahtuu samaan aikaan aina oli arki tai viikonloppu. Se voi helpottaakin joitakin asioita joskus.
Ihania kuvia!
Toinen pentu on pennulle parasta seuraa – ja leikkihetki vie parhaiten pennusta mehut :)
Kannattaa tutustua myös raakaruokintaan, moni lapukka on saanut siitä avun (moni= useampi lapukka ystäväpiirissä ja heidän saamansa vinkit). Eläinkauppojen pakastealtaissa on hyviä ja siistejä vaihtoehtoja.
Noin pienillä pennuilla ei asialla ole niinkään vielä väliä (maitohampaat), mutta hampaiden vaihduttua kannattaa olla tarkkana, ettei koira leiki toisen koiran kanssa panta kaulassa ja ettei sillä leikkikaverilla ole pantaa kaulassa. Sillä välttää monet hammas- ja tassuvammat, kun ei ole pantaa, mihin jää joku koiran osa jumiin kesken rajun leikin.