Taisin todeta viikko sitten sunnuntaina saman mitä nyt.. kuinka viikonloppu onkaan tuntunut ihanan pitkältä! Asiaan vaikutti varmaankin se, että otettiin ikäänkuin varaslähtö viikonloppuun lähtemällä jo torstai-iltana mummiukkilaan. Onnea on etätyömahdollisuus – aiemmin minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta lähteä reissuun ennen työpäivän päättymistä perjantaina mutta etätyö mahdollistaa nykyään moisen. Lomareissulle ei toki tulisi lähdettyä sillä kuka haluaisi istua koneen äärellä kahdeksan tuntia lomapäivästä mutta tällaisilla mummilareissuilla toimiva ratkaisu. Tyttöjen pitäessä seuraa isovanhemmille, sain itse tehtyä rauhassa töitä. Silti ennätin syömään ja kahville muiden seuraan – ja illalla pihasaunan löylyihin ღ Onni oli huomata kuinka pirteässä kunnossa isovanhemmat (85v ja risat) olivat ღ
Olen kuvannut näitä samoja mummiukkilan maisemia vuosien varrella lukemattomia kertoja mutta silti tekee mieli tallentaa nämä näkymät muistikortille yhä uudelleen ja uudelleen. Muistikortille ja syvälle sydämeen ღ Kevät oli savossa hieman jäljessä joten kuviin tallentuivat niin koivujen hiirenkorvat kuin omenapuiden silmutkin – harmi sinänsä etteivät pihamaan omenapuut vielä kukkineet mutta ei makeaa mahan täydeltä. Sainpa kuitenkin monta hyvää kuvaa, myös tytöistä. Ihme nimittäin tapahtui ja sain tytöt suostuteltua yhtäaikaa kameran eteen – harvinaista herkkua nykyään. Tyttöjen lettikiharat vain heiluivat tuulessa kun kuvattiin pellon laidalla ღ Mikä ihaninta, saan tulostettua monta kuvaa myös toiselle mummille sairaalaan viemisiksi ღ Piristävät taatusti enemmän kuin mikään aikakauslehti tai kukkakimppu.
Ehkä viikonloppu on tuntunut pitkältä myös siksi, että kotiuduimme jo eilen lauantaina ja tänään ennätimme käydä katsomassa kummipoikaamme perheineen säbäturnauksen tuiskeessa ღ Sitten formuloita ja nyt lätkää. Kävelylenkki jääköön tältä illalta suosista väliin.
Ihania kuvia Suomen keväästä. Tyttäresi ovat myös superihania, kaksi erilaista persoonallisuutta ja iloisia ja kepeitä kumpikin. Ja nättejä:-)
Voi kiitos ihanasta kommentista <3
Mutta olet oikeassa, tytöt on aivan omia persooniaan – välillä ei meinaa muistaa ollenkaan, että ovat kaksosia :)
Ihania Suomi-kuvia! Tässähän melkein koti-ikävä puskee pintaan.
Mä oon tehny paristikin yhdeksän päivän aloepuhdistuksen. Ei ollu itselleni paha ollenkaan, kun aloe veralla muutenkin olen yli vuoden päivät aamuni aloittanut. Ekat kaksi päivää ehkä pahin, mutta itse ainakin jaksoin hyvin liikkua koko ajan ja toisaalta sallitulla listalla paljon matalan GI:n tuotteita. Tosin ite vedin ekalla kerralla aika minimiin nekin, vähän niinki testimielessä :D. Mutta siis tuo energiaa hurjasti, suosittelen kyllä!
Voi kuule, nauti nyt niistä teidän maisemista siellä suunnalla! Niin ihania paikkoja olet löytänyt (kuten se pastellikaupunki ja monia monia muita)…
Ihania isoja tyttöjä, minkäs ikäisiä ovatkaan?
Mulla on 16-vuotiaat tytöt ja kyllä käydään usein todella lujaa kädenvääntöä keskenään. Ja kun mukaan lisätään kohta 14-vuotias pikkuveli, on soppa valmis…
Välillä (aika useinkin…) ihmettelen, että miten tytöt voivat puhua toisilleen kun minä aika nopsaan komennan puhumaan nätimmin.
Sitten se olenkin minä äiti joka olen se pahis ja puutun joka asiaan… huoh… ****
Kiitos kaima <3 Tytöt ovat 12-vuotiaita, teini-iän kynnyksellä… Meillä käydään jo nyt aikamoista kädenvääntöä välillä joten hieman pelonsekaisin tuntein odotan mitä tuleman pitää..