>
… tässä viettelee kissamme Otto. Voi tuota ihanaa laiskuutta ja kykyä vain o l l a … antamatta minkään häiritä päiväunia tai unelmointia :) Kissan elämä tuntuu ainakin näin ihmisen näkökulmasta kovin huolettomalta… kun ainoa huolenaihe päivässä on kupissa olevan ruoan määrä ja laatu. Kissamme saa kulkea vapaasti myös ulkona – tosin näin talvella Otto viettää päivänsä huomattavasti mieluummin sisätiloissa… kesällä kulkeekin sitten enemmän ulkosalla. Otto on kiltti kissa, sitä saavat tytötkin käsitellä miltei miten lystäävät – erityisesti Peppi rakastaa Ottoa, aina aamulla herättyään tyttö menee ensitöikseen kissaa silittelemään :)
Let me introduce our cat Otto :) I love his pale blue eyes and his character – he is so easygoing and lazy :) And so peaceful, especially with our daughters. And what about those days he spends – just taking naps and daydreaming… all day long :)
Leppoisaa perjantaipäivää kaikille! Have a nice Friday!
>Oi, Ottohan on suloinen! Ihana! :) Kissanpäiviä viettäisin minäkin mielelläni…;)
>Ihana karvainen ystävä!<3 Olisiko muuten joskus mahdollista saada talostanne ulkoapäin jokin kuva? :)
>Ihana kissa! Olen seuraillut blogiasi pidemmän aikaa, koska harrastuksesi ja sisustustyylisi on niin lähellä omaani. Hyvää kevättä sinulle, toivottavasti pääset jumpille pian!
>Kyllä on kaunis kissa tämä Otto-herra!Meidänkin Roope-koira antaa lasten tehdä ihan mitä vain. Välillä käy ihan sääliksi ja täytyy laittaa koira ulos huilimaan :) Mukavaa viikonloppua!
>Oi, miten upea kissa teillä onkaan. Onko Otto Creme Colorpoint vai mitä rotua tämä kisulinne onkaan? Minä tunnustaudun kissahöperöksi, vaikkei meillä tällä hetkellä kissaa olekaan. Kotonani on aina ollut kissoja, pari persialaista ja maatiaiskissoja. Täällä kaukana lemmikin pitäminen on vähän vaikeaa, kun ollaan kesät Suomesssa. Mutta taatusti meidän kotona vielä joskus taas hiippailee kissa, jos toinenkin… ;-)
>Otto kiittää kommenteista ;) Otto on Pyhä Birma, muistaakseni ruskeanaamio, tai suklaanaamio. Värivikainenhan tuo ressu on – yhdessä tassussa on muutama milli liikaa valkoista väriä väärässä paikassa :D Mutta se ei meitä haittaa kun emme näyttelyihmisiä olisi muutenkaan!Heini, juu kai minä joskus uskallan laittaa kuvia talosta ulkoapäinkin.. let´s see :)
>Voi kuinka kaunis Otto on ja lempeän ja viisaan näköinen. Meilläkin kissat ovat tosi tärkeitä lapsille. Ja kissatkin selvästi nauttivat lasten seurasta. Mitä pienistä värivirheistä, kaikillahan meillä niitä on:)
>Ompas teillä kaunis kissa… niin lempeän näköinen ja fiini :)Sunnuntaiterkuin,Kantriina
>Ihana Otto!Minäkin olen vuosia haaveillut Pyhä Birmasta, meillä vaan on tosi karvastava Hugo koira, niin valitsin mahdollisimman vähän karvaavat kissat;-)Ihania ne on ja niin pitkään aika kun mekin ollaan oltu ilman kissaa, niin nyt oli sen aika.